tiistai, 13. maaliskuu 2007

Nyt SE tapahtui!

Olen viimeaikoina harjoitellut paljon palkaamista ja leikkimistä Emman kanssa. Kyllä. Niin hullulta kuin se kuulostaakin niin ei sekään taito ole (ainakaan minulle) itsestäänselvyys. Olen yrittänyt ottaa selvää mikä Emman mielestä on parasta ja mikä "ihan kivaa". Olen myöskin koittanut selvittää mikä sitä kiihdyttää ja kuinka paljon. Näistä on varmaan vielä monta kertaa hyötyä ainakin tottiksessa. Ja selvitystyö jatkuu...

Ollaan Emman kanssa harjoiteltu yhteistä pallopeliä. Eli minä heitän pallon tai  jonkun muun esineen ja Emma juoksee hakemaan. Ja tuo esineen heti minulle takaisin, uudelleen heitettäväksi. Tavoitteena on pystyä palkkaamaan Emmaa näin sille mieluisalla tavalla mutta samalla koiran karkaamatta. Ensin homma toimi vain hihnassa, nyt myös vapaana....

... ja tänään SE sitten tapahtui. Oltiin tokotreeneissä suljetulla aidatulla alueella jossa pidin Emman koko treenin vapaana EIKÄ EMMA KARANNUT KERTAAKAAN juoksentelemaan minne sattuu ominpäin tulematta takaisin!!!!!!!!! Se teki työtä käskettyä kun harjoiteltiin muutamia eri alo-luokan liikkeitä ja juoksenteli vain palkkana hyvin tehdystä työstä pallon perässä. Loistavaa.

On tämän eteen tehty työtäkin. Käytännössä koko Emman elinaika. Edelleenkään en veisi Emmaa ilman hihnaa minnekään missä kulkee autoja lähellä, mutta muuten tämä antoi tosi paljon uskoa siihen että pääsemme joskus niin pitkälle että pääsemme harjoittelemaan kilpailuja jonnekin möllitapahtumiin. Tästä vapaana olemisesta ja juoksentelustahan se on ollut kiinni. Mutta lisää harjoitusta kaivataan, tämä on nyt tosi hyvä alku.

Muuten tämän päivän tavoitteena oli tehdä aika paljon hyppyä kun olimme taas pitkästä aikaa sellaisessa paikassa jossa on oikeanlainen este. Emma oli edistynyt ja seisoi esteen takana taas paremmin kuin viimeeksi. Hypyn kompastushan on ollut se, että Emma ennakoi istumisen kun kävelen sen viereen. Muuten liike on jotakuinkin valmis. Tänään Emma ennakoi istumisen vain kerran ja korjasi takaisin seisomaan heti kun lopetin sen luokse lähestymisen ja aioin palata takaisin.

Muuten tänään tehtiin seuraamisia, ihan ok sekä liikkeestä seisomista ja maahan menoa. Näitä jättöliikkeitä tehtiin vain parit kumpaakin koska homma tuntui sujuvan. Seuraavaan kertaan jätin tarkoituksella paikallaan makuun ja luoksetulon koska niitä on harjoiteltu muuten lenkeillä ja kotioloissa viimeaikoina niin paljon.

sunnuntai, 4. maaliskuu 2007

Ohjaajan opintoja

Olen tällä viikolla panostanut koiranohjaajana omaan oppimiseen. "Oppi"kirjoja lukemalla olen opiskellut koiran opettamista ja etenkin eri tokoliikkeiden suoritustekniikkaa. Perjantaina kävelin kotosalla nurkissa hölmön näköisenä ja harjoittelin seuraamisen käännösten tekniikkaa ilman koiraa. Lisäksi tänään käytiin T:n kanssa seuraamassa Tampereella järjestettyjä tokokokeita joissa yhtä aikaa vierekkäisissä kehissä alo- ja avo-luokat. Tosi opettavaista!

Mitä sitten ainakin opin kisoja seuraamalla:
- kynnys lähtä kokeeseen ei tarvitse olla ihan hirveän korkea
- paikallaan makuun on oltava varma ennen kokeita (tämän kyllä tiesinkin)
- jos koepaikka on muuten sopiva, ei maailma kaadu koiran juoksukohtaukseen
- aloluokan arvostelu ei ole ihan samanlaista kuin voittajaluokassa vaan hyvällä perussuorituksella saa jo ihan kohtuulliset pisteet.
- harjoittelua tarvitaan paljon erilaisilla alustoilla
- ohjaajan jännittäminen varmasti vaikuttaa koiran käytökseen
- tuomari ei ole hirviö vaan ihminen joka vieläpä antaa tosi hyvää ja tärkeää palautetta ja käymällä kisoissa (vaikka ilman koiraa) voi oppia paljon.
**********

Torstaina oltiin treenaamassa tokoa Emman ja Ainon kanssa. Koirat saivat ensin juosta sydämensä kyllyydestä jäällä jonka jälkeen mentiin parkkipaikalle harjoittelemaan. Treenattiin nyt yksi koira kerrallaan, toinen sai aina välillä levätä autossa. Emman kanssa otettiin luoksepäästävyystreenejä muutama, seuraamista käännöksineen sekä liikkeestä seisomista. Niitä meille vaikeimpia. Kaikki meni hienosti ja Emma oli oikein vieraskorea ja esitti T:lle parastaan. Liikkeestä seisomisessa tuli taas ekalla kerralla kaksoiskäsky. Ilmeisesti mun täytyy kehittää joku "traditio" ennen kyseistä liikettä jolla saan koiran ennakoimaan mitä on tulossa. Samoin kun tietenkin pitää vahvistaa kyseistä käskyä ja harjoitella lisää. Kotona otettiin vielä muutama kerta noutoa ja luoksetuloja.

keskiviikko, 28. helmikuu 2007

Yhteenvetoa taas

Vähän viimeaikaisista treeneistä.

Nouto-projekti edistyy ja Emma istuu paikallaan "paikka-käskyllä" vieressä kun esine heitetään. Hakee esineen myös piilosta ja etsimällä. Harjoittelemista jatketaan irti-käskyn suhteen. Emma nimittäin luovuttaa esineen vielä oma-aloitteisesti ennen käskyä jolloin esine putoaa usein maahan. Eteen istumisessa on edistytty ja noudettava esine tulee nätisti ohjaajan eteen suoraan istuma-asentoon.

Eilen oltiin taas hiihtämässä. Emma pitää omaa tehtäväänsä veturina niiiiin tärkeänä! Se on ihanan innokas ja tehtävästään ylpeä eikä huomaakaan vastaantulijoita kun ME hiihdetään. Se osaa nyt myös ohittaa hitaammat kiinnittämättä ohitettavaan erityistä huomiota tai häiritsemättä ohitettavan menoa. Tosin viime viikolla sitten vastaavasti juoksulenkillä oli vähän tylsää ja Emma vilkuili taakseen vähän sen näköisenä että "etkö nyt muka yhtään kovempaa pääse" kun oli hiihtämisen ja vauhdin makuun päässyt. Hyvä kuitenkin kun on innokas. Vältetään liikaa harjoittelua, kerta viikossa hiihtoa riittää, joskus vähempikin.

Juoksu on edennyt siihen vaiheeseen että alkaa olla ohi ja eilen oltiin jo kovasti menossa koirakouluun.. mutta siirrettyhän se oli tälle päivälle. Tänään on kuitenkin viimeisiä kertoja tokon lyhytkurssia joten menemme sinne. Ensi viikolla toivottavasti sitten jo omaan ryhmään. Katsotaan miten sitten sujuu.. seuraamisen edistyminen ei ole ollut yhtä nopeaa kuin aiemmin ja Emma edelleen katsahtaan eteensä liikkeelle lähdettäessä. Luoksetulossa suoraan sivulle tulo toisaalta edistyy. Hiljaa hyvä tulee.

Aloitin myös luoksetulon pysäytykset aiemmin mutta tästä emme saaneet juurikaan uutta lisää harjoituksiin, sillä Emma osasikin sen yllättävän helposti. Jatkankin nyt itse opiskelua jotta päästään eteenpäin. Jonkun uuden liikkeen mukaan ottaminen voisi olla ajankohtaista ettei tahkota vanhoja tuttuja liikaa ja into lopahda.

keskiviikko, 14. helmikuu 2007

Uusia oppeja.

Nyt kun Emman juoksujen aikaan koirakoulut ja muiden koirien kanssa riehumiset on vähemmällä ollaan keskitytty lenkkeilyyn, juoksulenkkeihin ja tokoiluun.

Eilen lenkillä otettiin kertauksena vähän kaikkia aloluokan liikkeitä ja hyvin sujuu. Liikkeissä alkaa olla sen verran varmuutta että onnistuu vaikka otan vireystasoa nostavan pallon palkaksi. Ainoastaan seuraamisessa tulee ongelmia kun Emma alkaa edistää ja seuraa liian kaukana kun odottaa ja ennakoi mihin suuntaan pallo lentää. Parasta on kun voin nyt otaa jo liikkeestä seisomisia sekä maahanmenoja sekaisin, äänensävyn eroilla Emma ymmärtää ne eikä ennakoi. Myös luoksetulojen vahvistusta on jatkettu ahkerasti, ihan hihnassa lenkillä.

Koska aloluokan liikkeet sekä nouto alkaa sujua ihan mallikkaasti, päätin, että nyt on taas aika ottaa piktästä aikaa uusia liikkeitä harjoiteltaviksi. Aloitin eilen Emman kanssa luoksetulon pysäytykset. Eikä yllättäen mitään ongelmia ollutkaan. En ole selvittänyt vielä ihan pilkuntarkasti miten tämä avo-luokan luoksetulo oikeasti menee, mutta harjoiteltiin nyt alussa ihan kotikutoisesti. Käskin Emman sivulle ja jätin sen "paikka" käskyllä kuten luoksetulossa muutoinkin. Otin muutamia metrejä etäisyyttä ja kutsuin. Muutaman askeleen jälkeen "seiso" käsky ja neiti pysähtyi kuin seinään. Mahtavaa. Olen siis ehkä tehnyt jotain oikein liikkeestä seisomista ja seisomista opettaessa.

Tänään on taas ProCaniksen tokokurssi jonne saa mennä myös juoksuiset koirat. (Lisäksi omassa ryhmässämme on ainoastaan neljä narttua) Koska Emma on ollut ihan iloinen eikä sitä tunnu juoksu haittaavan, päätin että mennään paikalle. Ohjelmassa pitäisi olla ainakin tätä luoksetulon pysäytystä joten saan heti lisää kaipaamaani oppia liikkeen oikein suorittamisesta.

keskiviikko, 7. helmikuu 2007

Luoksetuloa

Ollaan viime viikonloppuna ja tällä viikolla paneuduttu taas vaihteeksi erityisesti luoksetulon opiskeluun ja vahvistamiseen. Emma on päässyt harjoittelemaan myös Tiinan kutsumana ja se on tehnyt tosi hyvää. Toisen antamat namit ja pari kilpailevaa koiraa vierellä ovat tehneet hyvää. Ollaan saatu keräiltyä niitä kuuluisia onnistuneita suorituksia.

Maanantaina oltiin Emman kanssa kahdestaan Kaukajärven jäällä. Otin sille jo hihnassa matkalla pieniä luoksetuloja ja palkkasin herkuilla ja vinkusiilillä. Näin se tiesi jäälle mennessä ainakin sen, että herkut on mukana. Pyrin tekemään reissusta kivan ja palkkaamaan mielekkäästi. Yllätin Emman aina herkkupalkkojen välillä lelulla. Kohta sainkin huomata, että Emma juoksi aina poispäin jonkin matkaa ja jäi jo odottamaan vähän matkan päähän sen näköisenä, että "etkö jo kutsu" "tulen tosi kovaa heti kun kutsut". Ja tuli myös. Kyllä olin onnellinen ja jaksoin leikkiä muutenkin Emman kanssa kun harjoitus meni paremmin kuin hyvin. Meillä oli jäällä kivaa, heiteltiin lumipaakkuja ja hypittiin.

Tiistain koirakoulu oli pakkasen takia peruttu. Myöskin Emman juoksu alkoi, eikä sen takia tehty kotonakaan mitään erityisiä harjoituksia. Annoin koiran lähinnä levätä ja "potea". Sen mieli oli maassa ja välillä pelotti. Tänään se on kuitenkin jo pirteämpi ja sen oloinen, että tietää jo mistä on kysymys. Ehkä se muistaa ensimmäiset juoksunsa. Hirveä pakkanen jatkuu ja lenkkeiltiinkin tänään juoksujalkaa. Emma pääsi vaihteeksi vetovaljaisiin ja kun löysäsin ne ihan löysimmilleen saatiin villapaita mahtumaan valjaiden alle. Näin varpaita ei palellut ja päästiin tekemään sentään sellainen noin 4km lenkki. Kerran piti lämmittää tassuja välissä. Oli myös ilo huomata, että nyt juokseminen onnistuu niin että hihna pysyy kireällä eikä kannustusta ja palkkaa koko ajan tarvita. Tottakai käytän niitä silti, että motivaatio pysyy korkealla.

Aivotöitä on nyt mietittävänä Emman varalle kovasti kun yhtä aikaa pakkanen paukkuu ja "podetaan" juoksuja. Aloitettiin tänään siiven noudon treenaaminen ihan pienillä harjoitteilla ja leikittiin välissä. Tässä voi tulla vähän mielikuvituksen puutetta vielä kun yritetään keksiä puuhaa jokaiselle päivälle. Onneksi Emma on helppo motivoida lähes kaikkeen.