Eilen olimme Emman kanssa taas juoksulenkillä. Sitä vauhdin riemua kun huomasin, että Emma on lopultakin tajunnut homman idean ja innostunut tästäKIN. Se on oppinut mitä juoksuvaljaissa tehdään ja oli menojalalla heti kun puin sille valjaita. Se osaa nyt "mennään" käskyn hienosti ja tykkää vauhdista ja tekemisestä niin paljon että mahdollisen palkkion kyttääminen jää koko ajan vähemmälle. Enemmänkin se kyttää minua kävelytaukojen kohdalla sen näköisenä että "joko mennään" ja yrittää nykiä minua kulkemaan kovempaa. Jatkan sen palkkaamista kuitenkin edelleen ja eilen onnistuinkin palkitsemisen ajoittamisessa paremmin. Hillitsen edelleen myös vauhtia sekä juoksumatkojen pituutta. Yritän olla väsyttämättä kumpaakaan menijää liikaa ettei into latistu. Tavallisesti hölkkäämään en Emman kanssa pysty juuri yhtään sillä noinkin pieni koira pystyy innostuessaan vetämään sellaisella voimalla että jos yhtään on alamäkeä niin vauhti on jo juoksua ja ihan reipasta sellaista. Loppuun teimme vielä verryttelykävelyt ja kävimme Suolijärven rannassa vilvottelemassa tassuja ja juomassa.

Tokon osalta olemme olleet nyt hetkisen tauolla. Varsinaisia pidempiä treenejä ei ole tehty vaan ihan muutama lyhyt harjoite kerran pari lenkillä silloin tällöin niin että homma pysyy muistissa. Koirakoulu jatkuu joulutauon jälkeen tänään.