Olen tällä viikolla panostanut koiranohjaajana omaan oppimiseen. "Oppi"kirjoja lukemalla olen opiskellut koiran opettamista ja etenkin eri tokoliikkeiden suoritustekniikkaa. Perjantaina kävelin kotosalla nurkissa hölmön näköisenä ja harjoittelin seuraamisen käännösten tekniikkaa ilman koiraa. Lisäksi tänään käytiin T:n kanssa seuraamassa Tampereella järjestettyjä tokokokeita joissa yhtä aikaa vierekkäisissä kehissä alo- ja avo-luokat. Tosi opettavaista!

Mitä sitten ainakin opin kisoja seuraamalla:
- kynnys lähtä kokeeseen ei tarvitse olla ihan hirveän korkea
- paikallaan makuun on oltava varma ennen kokeita (tämän kyllä tiesinkin)
- jos koepaikka on muuten sopiva, ei maailma kaadu koiran juoksukohtaukseen
- aloluokan arvostelu ei ole ihan samanlaista kuin voittajaluokassa vaan hyvällä perussuorituksella saa jo ihan kohtuulliset pisteet.
- harjoittelua tarvitaan paljon erilaisilla alustoilla
- ohjaajan jännittäminen varmasti vaikuttaa koiran käytökseen
- tuomari ei ole hirviö vaan ihminen joka vieläpä antaa tosi hyvää ja tärkeää palautetta ja käymällä kisoissa (vaikka ilman koiraa) voi oppia paljon.
**********

Torstaina oltiin treenaamassa tokoa Emman ja Ainon kanssa. Koirat saivat ensin juosta sydämensä kyllyydestä jäällä jonka jälkeen mentiin parkkipaikalle harjoittelemaan. Treenattiin nyt yksi koira kerrallaan, toinen sai aina välillä levätä autossa. Emman kanssa otettiin luoksepäästävyystreenejä muutama, seuraamista käännöksineen sekä liikkeestä seisomista. Niitä meille vaikeimpia. Kaikki meni hienosti ja Emma oli oikein vieraskorea ja esitti T:lle parastaan. Liikkeestä seisomisessa tuli taas ekalla kerralla kaksoiskäsky. Ilmeisesti mun täytyy kehittää joku "traditio" ennen kyseistä liikettä jolla saan koiran ennakoimaan mitä on tulossa. Samoin kun tietenkin pitää vahvistaa kyseistä käskyä ja harjoitella lisää. Kotona otettiin vielä muutama kerta noutoa ja luoksetuloja.